Täällä taas! Jutta Sulkala nimittäin. Jutta on ilonamme täällä opiskeluidensa puitteissa muutaman viikon ajan. Juttahan muutti vuosi sitten Tukholmaan opiskelemaan opetettuaan reilun kahden vuoden ajan Citydancella pääasiassa katutanssilajeja.
Tässäpä hieman Jutan kuulumisia ja ajatuksia tanssin opettamisesta sekä oman tanssinopettajuuden kehittämisestä.
Jutta seurailee syysloman alla opintoihinsa liittyen muutamia katutanssituntejamme, mutta tämän lisäksi pääsemme sunnuntaina nauttimaan Jutan opeista kolmella eri wokshopilla.
Lisää workshopeista voit lukea täältä.
”Aloitin tanssin 4-vuotiaana ja olen tanssinut nyt n.20 vuotta. Opettamisen aloitin, kun olin lukion viimeisellä vuodella, eli n.5 vuotta olen nyt opettanut vakituisesti ja sitä aikaisemmin satunnaisesti keikkatyylisesti ja tuurauksien tekemistä.
Opiskelen tällä hetkellä Tukholman taidekorkeakoulussa (Stockholms Konstnärliga Högskola). Yksi syy miksi lähdin opiskelemaan SKH:n on se, että olen aina halunnut opiskella ja asua ulkomailla. Tukholma tai Ruotsi tuntui turvalliselta vaihtoehdolta, jossa oli paljon hyviä kouluja. Sinne oli helppo lähteä, sillä se on lähellä kotia sekä muistuttaa paljon Suomea mutta vielä kansainvälisempi.
Hain juuri siksi tänne kyseiseen kouluun, koska täällä koulussa oli tanssipedagogiikan puoli ja vielä sen lisäksi mahdollisuus keskittyä enemmän katutanssilajeihin, mitä hyvin harvassa tanssinopettajan koulutuksessa on. En ainakaan ole törmännyt muihin ja tämä oli ensimmäinen mistä kuulin ja se sai hakemaan sinne opiskelemaan.
Parasta opettamisessa on aina ollut nähdä oppilaan kehityskaari ja se, mitä siinä tapahtuu. Oppilaiden tuoma ilo tanssisaliin ja se, että he nauttivat ja pitävät hauskaa tunneilla, antaa niin paljon minulle opettajana. On huikeaa nähdä kuinka oppilaat haastavat itseään ja pystyvät ylittämään itsensä ja se riemu, kun he nappaavat jonkin uuden asian.
Hienoa opettamisessa on myös se, että on voinut rakentaa itselle ammatin tärkeästä harrastuksesta.
Opettaminen on tuonut eteen paljon hienoja asioita, on päässyt työskentelemään ihan huikeiden ihmisten kanssa ja olla mukana erilaisissa prokkiksissa ja tapahtumissa sekä luoda erilaisia juttuja opettajana, testata omia rajojaan ja puskea itseään eteenpäin, joka on todella kivaa ja antoisaa.
Musiikki vaikuttaa itsellä todella paljon. Esimerkiksi jos tanssissa käytän musiikkia, niin silloin myös kuuntelen sitä, tiedostan sen. Jos taas en kuuntele musiikkia, se musiikki tulee kehosta, sisältä päin.
Musiikki vaikuttaa todella paljon siihen, mitä päätän esimerkiksi koreografiassa tehdä. Se, esimerkiksi mitä lauluissa lauletaan tai millaisia rytmityksiä kuulen vaikuttaa liikkeitten toteutukseen sekä tanssin fiilikseen.
Viime vuonna, kun opettelimme koulussa enemmän musiikista ja musiikin soittamisesta, huomaan kuinka osaan arvostaa sitä eri tavalla.
Musiikki on aina ollut lähellä meidän perheessämme. Aina on tullut kuunneltua musiikkia siivotessa, pyöräillessä, autossa, bussissa ihan missä tahansa se on ollut mahdollista niin aina on musiikki ollut lähellä.
Musiikki luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä on ihanaa tanssitunneilla. Tunneilla on tärkeä luoda kaikille olo siitä, että he kuuluvat sinne ja ovat tasavertaisia opettajan silmissä.
Ihanimpia hetkiä tanssin parissa on ne erilaiset fiilikset mitä tanssisalissa on tullut sekä mieleenpainuvimmat hetket ovat ne ihan ensimmäiset ja viimeiset opetustunnit Citydancella.
Se tunne ensimmäisten opetustuntien yhteydessä, kun pääsi opettamaan kouluun, jossa on itse treenannut monta vuotta ja saatoin opettaa tyyppejä, joiden kanssa olen itse ollut tunneilla. Tuntui jännältä, miten minä olen nyt opettaja ja mitä opettajan kuuluu olla ja kuka minä olen opettajana. Se oli todella jännittävää lähteä tutkimaan sitä puolta itsestä.
Sitten ne viimeiset tunnit mitä vedin, oli niin ihana, kun sai nähdä oppilaat, joiden kanssa oli saanut työskennellä ja jotka olivat käyneet tunneillani. Näki sen, että oli vaikuttanut näihin oppilaisiin, myös osaan oppilaista, joita en vakituisesti edes opettanut. Siinä hetkessä, kun ihmiset tulivat sanomaan heipat ja nähdä se, että kuinka on vaikuttanut ihmisiin ja on tehnyt asioita oikein, oli ikimuistoinen hetki.
Tanssinopettajaksi haluavalle on tärkeää se, että muistaa kehittää itseään ja ei jää vain siihen yhteen kohtaan ja ajattele, että nyt olen valmis tanssinopettaja. Tanssinopettajankin voi kehittää itseään esimerkiksi käymällä tanssitunneilla, workshopeissa, seminaareissa, joista usein saa uusia työkaluja opetukseen. Ainakin itse olen huomannut tämän olevan merkittävässä osassa tanssinopettajuutta.
Oulussa onneksi löytyy hyvä tanssinopettajakoulutus, mutta jos haluaa lähteä ulkomaille tai keskittyä katutanssilajeihin, niin kyllä ehdottomasti suosittelen hakemaan Tukholmaan. Älä pelkää sitä, että opetus on Ruotsin kielellä. Minullakaan se ei todellakaan ollut hyvä lähtiessä, mutta olen oppinut kieltä yllättävän nopeastikin, kun sitä kuulee joka päivä, että sitä ei kannata missään nimessä pelätä. Siellä kyllä pärjää ja se kielitaito kehittyy koko opiskelun ajan.
Uskalla myös kysyä tanssinalalla työskenteleviltä apua siihen, että mikä olisi se oma reitti tanssinopettajaksi. Kaikille se ei tarkoita sitä, että pitää käydä kouluja. Jokainen meistä tanssinopettajista varmasti pyrkii auttamaan parhaansa mukaan.” -Jutta